UNITY Tampere Trikootehtaalla teollisen Tampereen ja suomalaisen muodin historia on vahvasti läsnä. Yli satavuotias tehdasrakennus on nähnyt niin teollisen vaatetuotannon alkuvaiheet, sota-aikojen vaikeudet kuin svengaavan 1960-luvun design-hurmoksenkin.
Kun kunnostimme Trikootehtaan uudenlaiseksi urbaaniksi kodiksi matkustajille, halusimme samalla säilyttää rakennuksen sielun ja sen pitkän, värikkään historian tunnun. Tehtaan tarina elää paitsi seinissä, julkisivussa ja savupiipun pihan poikki kulkevassa varjossa, myös esimerkiksi huoneiden ja kokoustilojemme nimissä.
Tutustu tästä Trikootehtaan kiehtovaan historiaan! ↓
Näin kaikki alkoi
Pyynikin Trikootehtaan historia ulottuu aina vuoteen 1903, jolloin Alfred Kordelin perusti Oy Suomen Trikootehdas Ab:n. Tehdasrakennuksen merkittävimpänä arkkitehtina 1900–1930-luvuilla toimi Birger Federley, joka oli myös Tampereen kaupunginarkkitehti vuosina 1900–1901.
Federleyn rakennuksen julkisivussa käyttämä tyyli on yksinkertaista ja selkeää klassismia, joka on aikakaudelle tyypillistä – ja samalla ajattoman tyylikästä ja kaunista.
Tehdasalueen myöhemmästä rakennuskannasta vastasi Federleyn oppilas Veikko Kallio, jonka tyyli puolestaan on yksinkertaisen käytännöllistä teollisuusfunktionalismia, ajatonta sekin! Valtaosa Trikootehtaan alueen rakennuksista valmistui vuosina 1934–1956.
Kultakausi
Suomen Trikootehdas valmisti vuosien varrella rakennuksessa valtavia määriä erilaisia vaatteita ja tekstiilejä. Monet niistä liittyvät olennaisesti Suomen historiaan – Suomen armeijan käyttämistä vaatteista aina muotiguru Lenita Airiston luotsaamaan Revontuli-mallistoon, josta tuli yksi suomalaisen designin ikonisimmista muotimallistoista.
Trikootuotteiden lisäksi tehtaan tiiliseinien suojassa valmistui muun muassa villapaitoja, pukuja ja hattuja. Tehdas eli 1920- ja 1930-luvuilla kultakauttaan, pulavuosista huolimatta. Tuotteiden laatu parani kohisten, valikoima kasvoi ja liiketoimintaa laajennettiin kilpailijoita ostamalla. Tehdas oli suuressa roolissa koko teollisen Tampereen kukoistuksessa.
Suomen Trikoon todennäköisesti tunnetuin merkki, Atlas, lanseerattiin vuonna 1931. Trikootehtaalla tehdyt asut näkyivät myös maailmalla, kun suomalaiset urheilijat pukeutuivat niihin kansainvälisissä kilpailuissa. Trikoita ja sukkia mainostettiin jopa elokuvateattereissa ja Waikiki-uimapukujen mainoskuvia otettiin Havaijilla asti!
Näe huikea muutos
Ensimmäinen kuva on otettu vuonna 1961 Pyhäjärven yltä. Paljon on tapahtunut näille vanhan trikootehtaan rakennuksille näiden kahden kuvan välissä. Tehdasrakennukset ovat kokeneet mittavan muodonmuutoksen ja muuntautuneet kohtaamispaikaksi niin paikallisille kuin matkustajillekin.
Tehtaan henki elää
Trikootehtaan nousukausi päättyi, kun sota syttyi. Työvoima- ja raaka-ainepulasta huolimatta rintamalle toimitettiin lämmittämään villapaitoja, käsineitä ja sukkia.
Viimeistään 1960-luvulle tultaessa ankeat sotavuodet saivat jäädä taakse. Sukkahousuista tuli uusi menestystuote, tänäkin päivänä tunnettu Finnwear-merkki sai alkunsa ja vienti naapurimaihin veti. Revontuli-mallisto teki Trikootehtaasta tunnetun myös designin saralla.
Seuraavien vuosikymmenien aikana tekstiilien valmistaminen Pyynikillä kuitenkin hiipui pikku hiljaa uudenlaisten aikojen koittaessa. Suomen Trikoon nimi haudattiin 1996 ja toiminta tehtaalla loppui 2002. Trikootehtaalle asettui pienyrittäjiä, taiteilijoita, käsityöläisiä ja muusikoita, jotka pitivät rakennuksen henkeä yllä kaksi vuosikymmentä. Samalla koko alue pääsi kaikesta huolimatta rapistumaan.
UNITY Tampere Trikootehdas on pääosassa Trikootehtaan alueen uudessa alussa. Itse tehdasrakennus on remontoitu entistä ehommaksi majoittujia varten ja sen historian kerrostumat ovat samalla läsnä jokaiselle vierailijalle. Sisäpiha kaikkine palveluineen on taas kaupunkilaisten ja nyt myös matkalaisten vilkas kohtaamispaikka.
Tervetuloa osaksi Trikootehtaan tarinaa!
Tutustu Trikootehtaan tarinaan studioasuntojemme ja kokoustilojemme nimien kautta!
Atelier-asunnot
- 1304 Jensenin yösija
- 2202 Kisällin kamari
- 2218 Patruunan parempi kamari
- 2318 Mestarin makuukamari
Grand Atelier -asunnot
- 1202 Tapio-residenssi
- 1226 Petteri-residenssi
- 1302 Kordelinin kulmahuoneisto
- 1328 Federleyn lukaali
- 2208 Säteri-studio
- 2302 Viskoosi-studio
- 2308 Trikoo-studio
Lake Studio -asunnot
- 2235 Tehtaanjohtajan ateljee
Kokoustilat ja kokouspaketit
- Trikoosalonki
- Atlas
- Revontuli
- Pyynikki
- Piippukabinetti
- Harju
- Tehtaan tarjoilut -paketti
- Johtajan parempi paketti
__________________________________
-
Waldemar Jensen oli tehtaan johtaja 1960-luvulla ja otti yhteyttä Lenita Airistoon Revontuli-malliston perustamiseksi.
-
Tapio oli unisex-alusasujen mallisto, joka suunniteltiin yhteistyössä Keskusmetsäseura Tapion, Metsähallituksen ja Suomen Maaseututyöväen Liiton kanssa.
-
Petteri oli 1960-luvulla valmistettu tuotesarja miesten ja poikien alusvaatteita.
-
Alfred Kordelin oli Trikootehtaan perustaja.
-
Birger Federley oli arkkitehti, joka suunnitteli tehtaan ensimmäisen osan.
-
Säteriä eli keinosilkkiä käytettiin raaka-aineena Trikootehtaalla.
-
Viskoosi on vastaavanlainen keinokuitu kuin säteri.
-
Atlas oli Suomen Trikoon aikanaan tunnetuin tuotemerkki, jonka alla myytiin muun muassa neuleita ja sukkia.
-
Revontuli oli kansainvälisestikin menestynyt design-vaatemallisto, joka lanseerattiin Lenita Airiston johdolla.
-
Päivikki oli naisille suunnattu alusasumallisto.